English Русский Finnish Norwegian Lappland

Mii lea CEEPRA?

CEEPRA (Collaboration Network on EuroArctic Environmental Radiation Protection and Research)-prošeakta gullá Kolarctic ENPI CBC –prográmmii ja dan ruhtada EU. Prográmma ruhtada prošeavttaid, mat doibmet EU ravdaguovlluin, Suoma, Ruoŧa ja Norgga arktalaš guovlluin ja dasa lassin Ruošša Murmánskkas ja Arkangelas. Oktan ággan Kolarctic ENPI CBC –prošeavttaide lea dat, ahte unnimustá okta oassebeliin lea eret Ruošša beale prošeaktaguovllus ja nubbi fas Suoma dahje Ruoŧa prošeaktaguovllus. Buot prográmmii gullevaš prošeavttaide lea oktasaš dat, ahte dat doibmet badjel rájáid ja geahččalit buoridit ovttasbarggu. CEEPRA –prošeavtta ulbmil lea hukset Eurohpá arktalaš guovlluide suonjardansuodjalusa ja -dutkamuša ovttasbargofierpmádaga.

Prošeavtta duogáš: Radioaktiivvalašvuohta Eurohpá arktalaš guovlluin

Nova Zemlja sullos Barenst-ábis iskkadedje jagiid 1955-1962 áigge máŋggaid gerddiid átomvearjjuid. Oasi iskkademiin dahke čázi vuolde ja oasi fas eatnama alde. Dát ja maid eará átomvearjoiskkadeamit 1950- ja 1960-loguin nuoskkidedje viiddes guovlluid eanaspáppa davviosiin. Dat maiddái loktejedje olbmuid, elliid ja birrasa radioaktiivvalašvuođa. Davvi-Norggas, Ruoŧas ja Suomas leat čuvvon ee. álbmoga, bohccobierggu ja luonddu radioaktiivvalašvuođa dásiid. Suomas daid čuovvun álggii juo 1960-logus.

Tshernobyl átomfápmorusttega lihkuhisvuohta jagis 1986 lasihii maid arktalaš guovlluid radioaktiivvalašvuođa. Radioaktiivvalaš ávdnasat johte gitta eatnamii ja nuoskkidedje bohccobierggu, fuođđuid, guliid, guobbariid ja murjjiid. Lihkuhisvuohta váikkuhii maid boazodollui dain guovlluin, gosa radioaktiivvalaš ávdnasat johte. Luonddubuktagiid radioaktiivvalašvuođa leat čuvvon dan rájes.

Birrasa radioaktiivvalašvuođa dásit Eurohpá arktalaš guovlluin leat dál vuollin, muhto dáin guovlluin ja daid lahkosis leat máŋggat gáldut,  mat sáhttet luoitit radioaktiivvalaš ávdnasiid lundui. Ruošša davveoarjeguovlluin leat máŋggat átomfápmorusttegat. Dáin guovlluin leat maid radioaktiivvalaš bázahusaid ja átomfápmorusttegiid boaldámušaid rájadanbáikkit, mat sáhttet luoitit  radioaktiivvalašávdnasiid lundui. Fuolas gánnihan leat maiddái Guoládaga átomfápmorusttegis, Barents-áhpái ja Karamerrii vuodjuduvvon ovddeš Sovjetlihtu áigásaš átombázahusrájuin, átomreaktoriin ja daid osiin sihke átomenergiijain doaibmi soahte- ja siviilafatnasiin, arktalaš guovlluide plánejuvvon átomfápmorusttegiin ja Suoma Pyhäjokii plánejuvvon vejolaš átomfápmorusttegis. Geavahuvvon átomfápmoboaldámuša gieđahallanrusttegiin eará sajis Eurohpás leat johtán ja ainge johtet radioaktiivvalaš ávdnasat arktalaš guovlluide.

Arktalaš guovlluid áidnalunddot ekosystemain olbmot, eallit ja šattut gártet gierdat erenoamáš garra dálkeerohusaid ja biebmoráidalasat leat oanehaččat.  Radionuklidaid láhtten, leavvan ja johttin leat earáláganat arktalaš guovlluin, go máizasut guovlluin. Hehttehusat eana- ja mearralundui sáhttet leat maid olu stuoribut.  Birrasa dáfus buot váraleamos ávdnasat leat olbmo ráhkadan radioaktiivvalaš isotohpat 99Tc (teknetium), 137Cs (cesium), 90Sr (strontium), 241Am (amerikium) ja plutonium (239+240Pu, 238Pu) ja dasto vel  radionuklidat 226Ra (radium), 228Ra, 210Pb (ladju) ja 210Po (polonium), mat gávdnojit luonddus.

Arktalaš guovllut šaddet ain  deháleabbon 

Arktalaš guovlluide giddejit ain eanet fuopmášumi, dasgo dat leat erenomaš hearkkit dálkkádatnuppástusaide. Dálkkádatmodeallat einnostit arktalaš guovlluid liegganit eanet go eanaspáppa eará guovllut gaskamearálaččat. Liegganeapmi sáhttá maid lasihit radioaktiivvalaš nuoskkideami riskka. Arktalaš guovlluid jiekŋaviidodat unnu olles áiggi ja dat sáhttá lasihit oljo- ja gássaindustriija dain guovlluin. Dat fas lasiha nu gohčoduvvon TENORM -nuoskkidangáldu (technologically enhanced naturally occurring radioactive materials, olbmo iežas daguid dihte lassánan radioaktiivvalašvuođa lassáneapmi). Jiekŋameara suddan davvenuortin rahpá mearrajohtolaga davil nuorttas ja dat sáhttá lasihit átombázahusaid fievrredeami dien guovllus. Duollu nuppástusat, arvviid mearit ja dálkkiid stuorra erohusat sáhttet váikkuhit átomenergiijai laktáseaddji infrastruktuvrii omd. Andrejevaluovttas. Dat maid sáhttet lasihit dan, ahte nuoskkiduvvon sedimeanttain ja eatnamis luovvanit radionuklidat. Lassin temperatuvranuppástusat sáhttet váikkuhit dasa, mo radioaktiivvalaš ávdnasat johtet luonddus ja čoggojit biebmoráidalasain.

Eurohpá arktalaš guovlluin lea dán áigge maid riikkaidgaskasaš mearkkašupmi, dasgo dálá gávppálaš máilmmi ollá juo davimusge guovlluide. Váidalahtti gal muhto arktalaš guovlluid váttisvuođat ja erenomášvuođat lea dán rádjái leamaš dušše uhca detáljjat. Iige ekonomiija ja riikkaidgaskasaš gávppi viiddideames leat álo jurddašuvvon mo dat váikkuhit birrasii. Dán áiggi medias ja politihkas leat morihan daidda áššiide. Lassin Sovjetlihtu bieđganeapmi lea rievdadan guovllu bissovaččat ja fállan ođđa ovttasbargovejolašvuođaid.

Okta dain deháleamos arktalaš guovlluid birasgažaldagain lea radioaktiivvalaš nuoskkideami dálá dilli ja vejolaš boahttevaš nuoskkidanriskkat. Boahtte áiggi ođđa hástalussan lea átomfápmoteknologiija ovdáneapmi ja lassánan ávkkástallan dainna.  Boahtte áiggis galgá maid buoridit ráhkkaneami átomlihkuhisvuođaide ja dieđihit olbmuide eanet radioaktiivvalašvuođas, birrasa suonjardandásiin ja nuoskkidanriskkain.

Radioaktiivvalaš ávdnasat eai dovdda riikkarájáid, danin daidda gullevaš hástalusat leat oktasaččat. Radioaktiivvalašvuođas, dan bearráigeahčus ja birrasa suonjardansuodjalusas galggašii váldit vuhtii guovlludási lassin maid viidásut dási. Norggas, Ruoššas ja Suomas leat ovddidan ráhkkaneami ja dahkan beaktileabbon suonjardansuodjalusa. Dáin riikkain leat maid  lasihan bearráigeahču, muhto dieđuid juohkima ja njuolggo ovttasbarggu riikkaid ja daid eiseválddiid ja dutkanlágádusaid gaskkas galggašii maid lasihit. Dat lasihivčče riikkaid gaskasaš ipmárdusa ja luohttámuša, ja buoridivčče buot oassebeliid vejolašvuođaid easttadit riskkaid ja čoavdit váttisvuođaid.