English Русский Finnish Norwegian Lappland

Projektin toiminnot

Hanke oli jaettu viiteen toisiinsa liittyvään työpakettiin (Work Package, WP). Kaikilla mukana olleilla organisaatioilla oli oma roolinsa jokaisessa työpaketissa, ja niiden johtovastuut oli jaettu eri organisaatioille. Työpaketit ja niiden vetäjät olivat:

Työpaketti 1: Maaympäristö, vetäjänä Norjan säteilysuojeluviranomainen (NRPA)

Työpaketti 2: Meriympäristö, vetäjänä Murmanskin Meribiologinen Instituutti (MMBI)

Työpaketti 3: Ilmakehä, vetäjänä Ilmatieteen Laitoksen (IL) Lapin tutkimuskeskus Sodankylässä

Työpaketti 4: Sosiaaliset vaikutukset, vetäjänä Pöyry Finland Oy:n Oulun toimipiste

Työpaketti 5: Väestölle tiedottaminen, vetäjänä Norjan säteilysuojeluviranomainen

Säteilyturvakeskus (STUK) johti ja koordinoi hanketta, ja sen Pohjois-Suomen aluelaboratorio Rovaniemellä osallistui erityisesti WP 1:een keräten ja analysoiden näytteitä Lapin luonnosta. NRPA:n laboratoriot Tromssassa ja Svanhovdissa tekivät samoin WP 1:een liittyvää näytteiden keräystä ja analysointia omilla alueillaan. MMBI:n laboratorio Murmanskissa haki ja analysoi WP 1:een ja 2:een liittyviä näytteitä. Lisäksi Norjan Ilmatieteen laitos (MET) ja Venäjän tiedeakatemian Eteläinen tutkimuskeskus (SSC RAS) olivat mukana eri työpaketeissa.

Suomalaiset ja norjalaiset osapuolet ovat tehneet pitkään yhteistyötä useilla säteilysuojeluun ja radioekologiaan liittyvillä alueilla. CEEPRA-hanke tarjosi Suomen ja Norjan organisaatioille mahdollisuuden parantaa yhteyksiään ja yhteistyötään Venäjän organisaatioiden kanssa. Suomen, Norjan ja Venäjän välillä on jo aiempaa yhteistyötä alueellisella ja hallinnollisella tasolla, mutta ympäristön radioaktiivisuuden parissa työskentelevien viranomaisten ja tutkimuslaitosten yhteistyö on ollut vähäistä. Kaikkien työpakettien yhteisenä tavoitteena oli parantaa yhteistyötä valtionrajojen yli sekä vaihtaa tietotaitoja valtioiden ja organisaatioiden välillä. Samalla saatiin mahdollisuus yhteisiin tutkimuksiin ja arviointeihin, laboratorioiden osaamisen, tekniikoiden ja menetelmien parantamiseen sekä olemassa olevien riskinarviointimallien kehittämiseen ja laajentamiseen. Kun maiden välinen yhteistyö parani, voitiin kehittää yhteisiä strategioita hätätilanteita ja rutiinivalvontaa varten Suomessa, Venäjällä ja Norjassa sekä tehdä yhteistyötä kaikissa kolmessa maassa tiedotettaessa väestölle säteilyyn liittyvistä asioista.